Jooga on matka. Matka itseemme. Kehomme ja mielemme yhteyteen. Syvempään ymmärrykseen. Sisäiseen rauhaan.
Tällä joogamatkallani tässä kohtaa ajattelen näin:
Kun astumme joogamatolle, niin ainoa asia mitä meidän tulee tehdä, on päästää irti ja malttaa olla. Jokaista kehomme solua ja mielemme sopukkaa myöten. Vahvasti tässä hetkessä. Meidän tulee keskittyä olemiseen ja siihen, että harjoituksen kuluessa lempeästi yhä uudestaan ja uudestaan panemme merkille kaikenlaiset mielemme viettymykset kuten vertaaminen, puskeminen, pyrkiminen ja suorittaminen. Toteamme ne, lempeästi hyväksymme ne ja annamme niiden sitten lipua pois mielestämme. Ajatuksemme ovat kuin pilvet taivaalla, jotka hiljalleen lipuvat etäämmälle. Laskeudumme joogamatolle harjoittelemaan läsnäoloa. Olemaan läsnä. Sekä kehollisesti että mielellisesti. Hyväksymään tämä hetki. Sen olemus. Tässä ja nyt.
Joogan vaikutukset ovat erittäin monipuoliset: Jooga mm. vahvistaa lihaksistoamme ja luustoamme sekä hoitaa niveliämme. Jooga avaa kehossamme ja mielessämme olevia energia/- tunnetukoksia sekä aktivoi ja tasapainottaa energiakeskuksia, chakroja. Jooga linjaa kehoamme ja mieltämme koshien tasoilla sekä vie meitä yhä syvempään yhteyteen syvimmän minuuteemme kanssa. Nämä kaikki edellä mainitut seikat ovat erinomaisia asioita kokonaisvaltaisen hyvinvointimme edistämiseksi. Joogaa säännöllisesti harrastavat huomaavat kenties stressin ja ahdistumisen helpottavan sekä unenlaadun parantuvan. Jooga voi auttaa mm. emotionaalisen tasapainon ja paremman elämänlaadun saavuttamisessa sekä sydämen, hermoston, selkärangan ja syvien lihasten hyvinvoinnissa.
Tiedämme syvällä sisällämme, että joogaa ei pohjimmiltaan kiinnosta se, kuinka paljon lantiomme aukeaa, ovatko lonkkamme tai reitemme miten kireät, kuinka vahva keskivartalomme on tai kuinka paljon vatsamme ympärille on kertynyt elettyä elämää. Meitä itseämme kiinnostaa ja kenties häiritsee tai miellyttää nämä huomiomme. Toki jos harjoittaa joogaa säännöllisesti ja vieläpä joogaan perehtyneen opettajan ohjauksessa, niin harjoitukset anatomisesti oikein tehtynä saavat aikaan hyviä asioita kehossamme. Ne avaavat kireyksiä ja tukoksia mm. lantion ja lonkkien alueelta, voimistavat kehoamme ja lisäävätpä vielä siinä sivussa kehotietoisuuttamme.
Jooga ei itse asiassa ole myöskään oikeasti kiinnostunut siitä, hehkuuko ihomme tai onko vartalomme kaunis ja sopusuhtainen. Jooga tosin tekee hyvää kehollemme ja siksi niin monet joogaa nykyään harrastavatkin. Useimmat hakevat joogasta nimenomaan näitä asioita: kaunista, taipuisaa, vahvaa, kiinteää kehoa ja hehkuvaa ihoa. Puhutaan jo käsitteestä ”Instagram jooga”. Kuvat joogeista täydellisissä asennoissa mitä upeimmissa maisemissa, näyttävät uskomattoman hyviltä ja näillä kuvilla voi saada valtavan määrän seuraajia. Some täyttyy joogakuvista. Joogasta on tullut hyvä bisnes. Meidän olisi hyvä kuitenkin muistuttaa itseämme siitä, että jooga ei ole kiinnostunut seuraajiemme määrästä. Me olemme.
Se että jooga tekee niin hyvää kehollemme, voi pahimmassa tapauksessa jopa harhauttaa meitä poispäin joogan perimmäisestä olemuksesta, joka on pyrkimys yksilön ja kaikkeuden väliseen yhteyteen. Tämän yhteyden kautta ihmisellä on mahdollista tulla tietoiseksi omasta sisimmästään. Joogan syvin olemus on valaistuminen. Jos emme harjoita joogaa tietoisesta läsnäolosta käsin ja anna joogan lähestyä meitä sen aidosta ytimestä, niin joogan tuhansien vuosien takainen, joogaguruilta perimätietona siirtynyt jooginen elämänviisaus ei välttämättä avaudu meille. Keho kyllä vahvistuu ja lonkkien kireys helpottaa, mutta mielen tasolla ei tapahdu kehittymistä. Tietämättömyys saattaa vallata meissä tilaa yhä vahvemmin.
Me ihmiset olemme luontaisesti hyvin itsekeskeisiä ja kilpailuhenkisiä. Jooga ja kilpailu täytyisi pitää kuitenkin niin erillään toisistaan kuin mahdollista. Egoillamme ja mielellämme on nimittäin taipumus alkaa vertailemaan itseämme toinen toisiimme ja sen seurauksena mahdollisesti tuntemaan kateuden ja/tai riittämättömyyden vs. ylemmyyden tunteita. Mielemme lipuu harjoituksen aikana ja harjoitusten väleissä poispäin joogasta. Näin joogaan sekoittuu kielteisiä tunteita. Ja tämä on juuri päinvastaista mitä jooga meissä haluaa herättää eloon.
Joogaa ei kiinnosta missä olemme olleet, vaan se mihin olemme menossa. Joogaa kiinnostaa se kehittyykö mielemme tasapainoisemmaksi, sydämemme rakastavammaksi ja onko sielumme syvin olemus väkivallaton ja sopusointuinen.
Jooga tarjoaa meille itse asiassa välineen kohdata itsemme. Rehellisesti. Hyväksyä itsemme. Rakastaa itseämme. Rakastaa muita. Nähdä asiat niin kuin ne ovat, eikä niin kuin ne näyttävät olevan tai haluaisimme niiden olevan. Jooga tarjoaa meille mahdollisuuden kasvaa ihmisinä rakastavampaan versioon itsestämme. Mielemme saa harjoituksen ajaksi ansaitsemansa levon ja rauhan.
Tietoisen läsnäolon harjoittamisella on todennäköisesti myönteinen vaikutus siihen, miten kohtaamme itsemme, toisemme ja itse asiassa koko ympäröivän maailman. Ei vain joogamatolla, vaan pikkuhiljaa säännöllisen harjoituksen vaikutuksesta, myös joogamaton ulkopuolella. Jotta me voisimme kokea, että riitämme. Kaikki riittävät. Ja oppisimme elämään ja rauhoittumaan tässä ja nyt. Näkemään itsemme ja toisemme hyväksyvällä rakkaudella ja armollisuudella.
Jokainen joogaharjoitus on ainutlaatuinen ja autenttinen. Kyse on lopulta siitä, miten hyvin saamme kehomielemme valjastettua harjoitukseen mukaan. Sillä vain jatkuvan ajatusten laukkaamisen pysähtymisen kautta tapahtuu todellista kehittymistä. Kehittymistä ihmisenä. Me alamme rauhoittua. Alamme nähdä selvemmin. Opimme ymmärtämään mikä on totta ja mikä taas mielemme tekosia. Kun mielemme oravanpyörä pysähtyy, niin puhdas tietoisuus meissä saa tilaa. Ja kun lepäämme puhtaassa tietoisuudessa ilman mielemme rakentamia sinne tänne sinkoilevia ajatuksia kuten pelkoja, turhautuneisuutta, mielitekoja, tuntemuksia ja oloja, saamme tuntuman siitä mitä on olla vapaa. Vapaa mielemme rakentamista epätotuuksilta. Harjoitus harjoitukselta kehitymme mieleltämme vapaammaksi, sallivammaksi ja rakastavammaksi.
Joogaharjoituksen syvin olemus onkin harjoittaa mieltämme pysähtymään ja saada ajatustenvirtaamme hetken tauon. Ensin ihan pieneksi hetkeksi sisään- ja uloshengityksen väleissä, sitten harjoitus harjoitukselta pidemmäksi ajaksi. Jooga onkin itse asiassa myös meditaatiota. Meditaatiota, jossa kehon asanat ja hengitys toimivat työkaluina ja ankkureina mielenrauhan saavuttamisessa.
Ja kun mielessä on rauha, kehon energiakeskukset tasapainossa, keho vahva ja virkeä, niin elämä ja yhteys sekä itseemme että toisiin on selkeämpää, virtaavampaa ja enemmän totta. Joogan taika tapahtuu silloin kun lopulta opimme päästämään irti.